Vastustamisella ei voiteta vaaleja eikä AY-liike ole demarit

Kuva: Dall-E, kehoite: “piirrätkö kuvan työtaistelusta, jossa suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat vastakkain nykyisen hallituksen kanssa”, jatkokehoite: “tee lähes samanlainen kuva, mutta lisää siihen perussuomalaiset vastustajiksi”

Jos me demarit emme pidä vastakkainasettelusta, miksi voimistamme sitä? Miksi puhumme polarisaation vaarallisuudesta, mutta seuraavassa lauseessa kerromme, että maailma tuhoutuu, jos kanssamme erimieliset saavat lisää valtaa?

Euroopassa eletään monen mielestä vaarallisia aikoja. Äärioikeiston puhuri on nousemassa ja kesäkuun eurovaalit pelottavat varsinkin meitä vasemmistolaisia: mitä jos oikeisto ja sen mukana pahuus voittaa? Mitä jos vastakkainasettelu voimistuu?

Huoli on iso ja monen mielestä oikeutettu. Mutta onko näille madonluvuille täydet perusteet? Populistit hävisivät Puolassa, eikä perussuomalaisillakaan mene erityisen hyvin gallupien mukaan. Ja tärkeintä: voiko uhkakuville pohjata voittavan vaalikampanjan? Vai varmistaako viholliskuvan korostaminen vaalitappion?

Helsingissä järjestettiin perjantaina ja lauantaina SDP:n Tulevaisuusfoorumi, jossa sadat demarit kokoontuivat miettimään politiikan suuntaan. Tilaisuus oli hieno ja antoi paljon ajateltavaa, kymmenet huippuluokan luennoitsijat avasivat ajatuksia ja demarilinna Paasitornissa tajusi kuuluvansa liikkeeseen, jossa ymmärretään asioiden vaikeus ja monimutkaisuus ja suostutaan tekemään lujasti töitä, että politiikka on mahdollisimman järkevää ja reilua kaikille.

Puolueen linja jäi epäselväksi

Mutta sitten tulee se mutta. Puolueen linja jäi epäselväksi. Ainakaan minä en sitä johtavien tovereiden puheista löytänyt, jos unohdetaan julistukset, joissa kerrotaan vastustajien vaarallisuudesta ja tuhosta, jos väärämieliset pääsevät valtaan.

Erityisesti eilen puhunut Euroopan ykkösdemari, Euroopan unionin työllisyyskomissaari Nicolas Schmitin puhe oli ainakin itselleni pettymys.

– Sosialidemokraatit ovat ainoa uskottava vastavoima Euroopassa nousevalle äärioikeistolle, totesi luxemburgilainen 70-vuotias Schmit, josta myös Demokraatti-lehti kirjoitti.

En uskonut Schmitiä. Miksi moinen heitto? Me demaritko olemme se viimeinen tulppa? Kyseessä on mahdoton tehtävä yksin hoidettavaksi, joten kannattaa siis valmistautua häviöön masentumalla.

Scmithin ylätason paasaus ei vakuuttanut

Olisi tietysti ihana uskoa kuuluvansa puolueeseen, joka on viimeinen turva demokratialle, mutta en vain pysty. Scmithin ylätason paasaus ei vakuuttanut, missä toki saattoi olla osasyynä toisen päivän kyynisyys, mikä usein tuon kaltaisiin foorumeihin kuuluu. Mutta harva muukaan oli Scmithistä liekeissä.

Jos me demarit emme pidä vastakkainasettelusta, miksi voimistamme sitä? Miksi puhumme polarisaation vaarallisuudesta, mutta seuraavassa lauseessa kerromme, että maailma tuhoutuu, jos kanssamme erimieliset saavat lisää valtaa? Miksi myymme pelkoa toivon sijaan?

Huomenna käynnistyvät poliittitset lakot ovat meille demareille testin paikka. Olemmeko AY-liikkeen osa vai sen ulkokehällä itsenäinen puolue, joka miettii itsenäisesti ja rohkeasti, koko kansan hyvää tavoitellen? Myös siis kokoomuslaisten, vihreiden, kepulaisten ja jopa persujen hyvää etsien. On muistettava, että jopa sakein persu yleensä uskoo tekevänsä itselleen ja Suomelle hyvää.

AY-liike ei ole demarit

Uskallan näin bisnessosialina sanoa myös tämän: AY-liike ei ole demarit. Kuten kokoomuskaan ei ole äärioikeistolainen puolue. On vaarallista lukittautua etujärjestöihin, puolueen potentiaali on paljon SAK:ta suurempi. Sosialidemokraattien tulee seisoa omilla jaloillaan entistä vankemmin, reilua yhteiskuntaa tavoitellen.

Meiltä puuttuu positiivinen visio. Mutta onneksi on aikaa sen kehittämiseen.

Mutta mistä se visio löytyy?

– Tekoäly, 6G-verkot, supertietokoneet ja vihreä energia tarjoavat meille väylän hienoon tulevaisuuteen, totesi puheenjohtaja Antti Lindtman.

Sori vaan, mutta aika mekaanista. Mitä jos puhuisimme reiluudesta, kivuudesta ja kiltteydestä? Jos korostaisimme rehellisyyttä ja kohtuutta, arvoja jotka jakaa lähes koko Suomen kansa?

Olen aivan varma, että poliittisen miekkailukuplan ulkopuolella ihmiset ovat väsyneitä vastustajien haukkumiseen.

Myydään synkkyyttä, jota kukaan ei halua ostaa

Ja jos hoetaan jatkuvasti, kuinka kaikki tuhoutuu, jos vastapuoli saa asioitaan läpi, myydään synkkyyttä, jota kukaan ei halua ostaa.

Mutta onneksi meillä on puolue, jossa on yli satavuotiaat konsensuksen perinteet ja huolellinen poliittinen valmistelu, jossa pohditaan vaivaa säästämättä järkeviä linjauksia. Olen satavarma, että juuri näistä asioista voimme kirkastaa demariutopian, johon valtaosa kansasta uskoo.

Mehän olemme kuitenkin Suomessa lähes kaikki demareita. Moni ei vain sitä vielä tiedä.