Kyllä, autoilua halutaan rajoittaa Helsingissä

Keskuskadun elinvoimaa 70-luvulta, kuva Eeva Rista, Helsingin kaupunginmuseo

Pitkään on kiertänyt huhu, että me kaupungin päättäjät haluamme salaa rajoittaa yksityisautoilua Helsingissä. Että poliitikkojen kaunopuheiden takaa löytyy salainen suunnnitelma, jolla haitataan Jorman tai Minnan kruisailua ydinkeskustassa. Lyön nyt kortit pöytään, nostan kissan pöydälle ja puhallan pois sumuverhon: kyllä, autoilua halutaan rajoittaa Helsingissä.

Huh, toivottavasti en saa satikutia kiiltävissä pöydissä, kun paljastan salajuonen.

Autoilua tosiaan halutaan rajoittaa Suomen suurimmassa kaupungissa, joka on rakennettu niemelle ja joka kasvaa kymmenellä tuhannella ihmisellä vuodessa. Syitä on kaksi: katutila loppuu kesken ja ilmastosta tulee huolehtia.

Helsinki on erikoinen pääkaupunki

Aivan viime aikoihin asti Helsinki on ollut siitä erikoinen pääkaupunki, että täällä on päässyt lähes mihin tahansa omalla autolla nopeammin kuin julkisella liikenteellä. Kun itse omistin auton, huomasin usein viivytteleväni niin, että oli pakko ajaa Peugeotilla ytimeen, koska muuten en olisi ehtinyt. Missä muussa pääkaupungissa on tällainen tilanne?

Kun nyt väkiluku kasvaa, on pakko kannustaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi tai tiet menevät tukkoon. Yhteen bussiin tai ratikkaan mahtuu paljon enemmän väkeä kuin Nissaniin tai Audiin. Siksi rakennamme ratikkaverkostoa ja suljemme jopa katuja yksityisautoilta.

Saavutetusta edusta luopuminen on psykologisesti hankalaa. Onhan käyttäytymistieteissä tutkittu, että menettäminen tuntuu paljon pahemmalta kuin samanarvoisen edun saaminen. Jos siis Jorma tai Minna joutuu nousemaan bussiin, autoilusta luopuminen tuntuu pahemmalta kuin se, että voi rauhassa katsella kännykkää ja kulkemisesta tulee edullisempaa.

Autot vievät myös parkkiin jätettyinä paljon tilaa. Ne ovat jalankulun ja muun kevyen liikenteen tiellä ja haittaavat joukkoliikenteen sujuvuutta. Autot ovat myös toisten autojen haittana: Kun päätimme viime vuonna nostaa asukaspysäköintimaksuja, jotkut suuttuivat – nousihan hinta joillain alueilla 30 eurosta kuuteen kymppiin kuukaudessa – mutta samalla vapautui pysäköintipaikkoja esimerkiksi Helsingin Kalliosta: enää ei ollut järkevää pitää kesäautoaan talvilaitumella yhteisellä tonttimaalla. Pysäköinnistä kun ei vieläkään makseta markkinahintaa vaan sitä subventoidaan yli 75 prosentilla.

Sitten on se ilmasto. On välttämätöntä, että siirrymme vähäpäästöiseen liikenteeseen nopeasti. Joukkoliikennettä on suosittava yksityisautoilun sijaan. Mutta tähän tarvitaan kunnon toimia: joukkoliikenteestä on tehtävä mahtavaa.

Liimatainen tietää, miten ihmiset saadaan sporaan

Me Helsingin demarit saimme muutama viikko sitten kuulla professori Heikki Liimataista, joka on Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja. Liimatainen jos joku tietää, miten ihmiset saadaan heivaamaan autot ja nousemaan bussiin tai sporaan.

Tässä muutamia Liimataisen lukuja

50 metriä

Jotta joukkoliikenne on houkuttelevaa, eli suurin osa ihmisistä valitsee bussin auton sijaan, tulee kotiovelta olla pysäkille matkaa enintään 50 metriä. Tämä oli yllättävin tutkimustulos ja varmasti vaikein saavuttaa. Toki etäisyys voi pidentyä, jos reitti pysäkille on viehättävä, kuten monissa paikoissa Helsinkiä on.

1,5 kertainen matka-aika

Joukkoliikenteellä kuljettavaan matkaan ei saa mennä liikaa aikaa suhteessa autoiluun. Vaikka kuinka on kiva selata kännykkää bussissa, ei dösä kiinnosta, jos matkaan menee yli 1,5 kertaa kauemmin kuin omalla autolla. Jos matka-aika tuplaantuu suhteessa yksityisautoiluun, busseja käyttävät vain ne, joilla ei ole varaa omaan autoon.

Tämän tulee ohjata myös liikennesuunnittelua. Kyllä: joskus yksityisautoiluun kuluvaa aikaa tulee jopa nostaa suhteessa vaikkapa pikaratikkaan. Autot tulee ohjata kehille tai kiertoreiteille, jotta joukkoliikenteelle on tilaa ja autoilusta tulee vähän hankalampaa.

7-8 minuuttia

Myös vuoroväleillä on merkitystä. Jos bussien tai ratikoiden vuoroväli on alle kymmenen minuuttia, ei matkustajan tarvitse enää kytätä aikatauluja. Voi vain kävellä pysäkille ja nousta kyytiin.

Aika haastavia lukuja, mutta niitä kohti on mentävä. Ei joukkoliikenteestä tulee houkuttelevaa käskemällä tai moralisoimalla vaan tekemällä siitä ihanaa. On kestämätöntä, että ajelemme niin paljon turhaan. Onhan 40 prosenttia henkilöautoilla tehtävistä matkoista alle viiden kilometrin mittaisia.

Joukkoliikenteestä on tehtävä ihanaa

Ehkä voimme kävellä sinne pysäkille, vaikka matkaa olisi 60 metriä?

Ja vielä yksi idea, joka saatiin demaritilaisuudessa: Voisiko kaupunki tarjota maksutonta parkkitilaa vähän kauempaa meille stadilaisille (EDIT: ei ehkä ilmaista, vaan edullista sittenkin)? Kun moni pitää autoaan mökki- tai sukulaismatkoja varten, olisiko jostain löydettävissä halli tai kenttä, jonne sen koslansa voisi laittaa laiduntamaan lajitoveriensa kanssa, paikka jossa auto olisi niin kaukana, ettei sitä käytä kauppareissuihin, mutta riittävän lähellä, jos pitää kaahata Savoon?